Harva kuluttaja tietää, että sähköyhtiöissä valmistellaan nyt vauhdilla vuotta 2020. Silloin Suomessa on tarkoitus ottaa käyttöön datahub, keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä. Datahubin tietoja käyttävät tulevaisuudessa noin 100 sähkönmyyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä (Fingrid 2018). Jotta muutoksen merkityksen ymmärtäisi, on hieman avattava nykytilannetta. Jos päättäisit tänään vaihtaa sähkönmyyjääsi, ottaisit yhteyttä uuteen sähköyhtiöösi tehdäksesi sähkösopimuksen. Seuraavaksi uusi sähkönmyyjäsi ilmoittaa myyntisopimuksesta jakeluverkkoyhtiölle, eli sille toimijalle, joka vastaa sähkön siirrosta alueellasi. Jakeluverkkoyhtiö taas välittää tiedon uudesta sähkönmyyjästä vanhalle myyjälle. Lopulta verkkoyhtiö vahvistaa uuden sopimuksesi uudelle sähkönmyyjälle ja toimittaa lukematiedot sekä uudelle että vanhalle myyjälle. Tähän koko prosessiin kuluu aina vähintään kaksi viikkoa ja useimmiten kolme, koska tieto on hajautettu useille eri toimijoille. Kankeaa ja tehotonta.
Tulevaisuudessa sähkön kuluttajat, myyjät ja jakeluverkkoyhtiöt eivät enää vaihda tietoja keskenään, vaan hakevat niitä Fingridin datahubista. Tällöin kaikki osapuolet saavat tietoa samanaikaisesti ja yhdenvertaisesti. Mallista on saatu jo hyviä kokemuksia mm. Tanskasta ja Norjasta. Sähkönmyyjille ja jakeluverkkoyhtiöille muutos merkitsee toimintojen tehostumista, mutta miten datahub näkyy kuluttajille? Käytännössä järjestelmä vahvistaa kuluttajan roolia ja tekee toiminnasta entistä läpinäkyvämpää, sillä jatkossa asiakas voi itse tarkastella, mitä tietoja hänestä on datahubissa. Todennäköistä myös on, että kuluttajille voidaan tulevaisuudessa tarjota entistä halvempaa sähköä, koska datahub nopeuttaa toimintoja. Uusi järjestelmä mahdollistaa lisäksi sen, että sähkön ympärille voidaan alkaa kehittää entistä enemmän uusia sovelluksia ja palveluita. Esimerkiksi kysyntäjoustopalvelut, joiden avulla sähkönkulutusta ohjataan kalliiden kysyntäpiikkien ajalta halvoille tunneille, tulevat yleistymään jatkossa merkittävästi.
Jos kuluttaja nykyään ostaa sähköä muulta kuin paikalliselta sähköverkkotoimijaltaan, hän saa kaksi sähkölaskua: yhden sähköenergiasta ja toisen sen siirrosta. Tämä on työlästä asiakkaalle, minkä vuoksi Nordic Green Energy kannattaa, että datahubin myötä päästäisiin siirtymään yhden laskun malliin. Tällä hetkellä datahubia kehitetään Suomessa siihen suuntaan, että se mahdollistaa sekä yhden että kahden laskun mallin. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea datahub lopulta tuo tullessaan.
KIRJOITTANUT: ERKI MILISTVER
Blogikirjoituksen kirjoittaja on Nordic Green Energyn toimitusjohtaja ja toimii mm. Energiateollisuuden Sähkömarkkinat-työryhmän jäsenenä ja aktiivisena energiamarkkinavaikuttajana. Kokemusta löytyy energiayhtiöiden johtamisesta ja energia-alasta kaikissa Pohjoismaissa.