Miten sähkön hinta määräytyy?

Julkaistu 7.11.2022

Sähkö on meille monesti itsestäänselvyys. Siihen kiinnittää huomiota vain, jos sitä ei ole saatavilla tai kun sähkölasku tulee maksettavaksi. Sähkön saatavuuden takana on toimiva sähköjärjestelmä, jonka taustalla taas pyörii Suomen sähkömarkkina. Suomi on osa yhteiseurooppalaista sähkömarkkinaa ja Suomessa sähköä pääasiassa ostetaan ja myydään sähköpörssissä, jonka nimi on Nord Pool. Tämä artikkeli käsittelee Nord Poolin päämarkkinaa, jolla käydään kauppaa aina seuraavan vuorokauden pörssisähkön hinnoista eli spot-hinnoista.

Pörssissä kauppaa käyvät sähkön tuottajat eli myyjät sekä sähkön käyttäjät eli ostajat. Tuottajia ovat esimerkiksi vesi- tai tuulivoimayhtiöt. Sähkön käyttäjiä ovat esimerkiksi suuret teollisuusyritykset tai sähkönvähittäismyyjät kuten Nordic Green Energy. Teollisuusyritykset käyttävät ostamansa sähkön itse, vähittäismyyjät taas myyvät sähköä eteenpäin kuluttajille ja yrityksille.

Nord Poolin päämarkkinalla käydään kauppaa seuraavan vuorokauden sähköstä. Ostajat arvioivat paljonko he haluavat ostaa sähköä ja jättävät siitä tarjouksen. Myyjä taas arvioi paljonko se pystyy tuottamaan sähköä seuraavan vuorokauden aikana ja millä hinnalla tuotettu sähkö myydään. Ostajat ja myyjät eivät tiedä toistensa tarjouksia ja ne tulee jättää klo 13. mennessä. Tämän jälkeen algoritmi laskee jokaiselle seuraavan vuorokauden tunnille hinnan, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Tuotantotapa vaikuttaa sähkön hintaan

Sähköpörssissä hinnan määrää kallein tuotantotapa. Suurin osa sähköstä pyritään tuottamaan teknologioilla, joiden kustannukset eivät ole nousseet fossiilisten polttoaineiden tapaan. Näitä ovat muun muassa tuulivoima, ydinvoima ja vesivoima. Jos näiden tuotanto ei riitä, joudutaan kysyntään vastaamaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetulla sähköllä ja se nostaa hintaa. Fossiilisia polttoaineita ovat esimerkiksi maakaasu ja kivihiili.

Erityisesti Pohjoismaissa iso osa energiasta tuotetaan vesivoimalla. Pohjoismainen vesitilanne on ollut alhainen jo kesästä 2021 asti. Kun yhtälöön lisätään tuulivoiman ailahtelevuus, joudutaan sähkön kysyntään tällä hetkellä vastaamaan käyttämällä kalliimpia tuotantomuotoja erityisesti kysyntähuippujen aikaan. Kysyntähuiput osuvat arkisin klo 8-10 ja 16-20 välille.

”Hintojen nousu johtuu siis markkinahinnan noususta eikä siitä, että sähkönmyyntiyhtiöt olisivat nostaneet katteitaan”, toteaa Nordic Green Energyn operatiivinen johtaja Olli Huhta. ”Hintojen pitäminen samalla tasolla, kuin vaikka viime vuonna tähän aikaan, tarkoittaisi tässä markkinatilanteessa tappiolla myymistä. Tämä johtaisi hyvin nopeasti siihen, että sähkönmyyjällä ei olisi enää edellytyksiä toimia markkinoilla.”

Miksei sähköä sitten osteta varastoon silloin, kun halpaa tuotantoa on reilusti esimerkiksi tuulisella säällä? ”Sähköenergiaa on hankala varastoida. Tästä syystä sähköjärjestelmässä on pidettävä koko ajan tasapainoa yllä. Sähkön tuotantoa pitää olla saman verran, kuin mitä sähköä kulutetaan joka hetki”, kertoo Huhta. Tasapainoa pidetään yllä esimerkiksi maiden välisillä siirtoyhteyksillä. Suomeen tuodaan sähköä muun muassa Ruotsista ja Norjasta. Myös erilaisten akkujen käyttö on hiljalleen yleistymässä, mutta ne eivät tuo vielä apua tähän sähkömarkkinatilanteeseen.

Kulutusjousto ajankohtaista kaikille

Sähkönkäytön ajallinen siirtäminen eli kulutusjousto on juuri nyt ajankohtaista jokaisessa kodissa, jotta sähkön riittävyys turvataan kaikille. Erityisen tärkeäksi tämä muodostuu talvella, koska Suomessa kuluu eniten sähköä kylminä pakkaspäivinä. Sähköä kannattaa käyttää silloin, kun sitä on tarjolla runsaasti ja se on edullista. Vaikka kotitalouskuluttaja ei ostakaan itse suoraan pörssistä sähköä, vaikuttaa hän pörssissä käytävän sähkökaupan määrään välillisesti omalla kulutuskäyttäytymisellään. Jos kysyntähuippujen aikana kuluttajat vähentävät sähkön käyttöään, niin kysyntä kalliille sähkölle laskee. Tämä taas vaikuttaa hintoihin ja varmistaa, että sähköä riittää kaikille myös kysyntähuippujen aikaan.

Suomessa tarvitaan nyt aktiivisuutta seurata omaa sähkönkulutustaan, valmiutta tehostaa omaa energiankäyttöään sekä siirtää kulutusta pois kysyntähuipuista. Nordic Green Energyn asiakkaat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan esimerkiksi Nordic Green Energyn Oma Virta -sovelluksella.

Energianeuvonta

Miten voin säästää energiaa omassa arjessani?  Energianeuvonta-sivultamme löydät tietoa esimerkiksi kodin sähkölaitteiden sähkönkulutuksesta sekä erilaisia vinkkejä sähkön säästämiseen.